Kulttuurielämyksiä Eurassa Eura on tunnettu loistavasta esihistoriastaan. Arkeologit ovat tuttu näky kesäisessä maisemassa yli 100 vuoden ajalta. Euran maaperästä on noussut esiin menneisyyden aarteita aina kivikaudesta kristilliseen aikaan asti. Honkilahden Kolmhaara on yksi Suomen tunnetuimmista kivikauden asuinalueista. Täältä löydetyt meripihkakorut kertovat kivikauden kaupasta, joka ulottui jo kauas. Pronssikaudella asutus keskittyi Panelianlahden rannalle, jonne rakennettiin mahtavia kiviröykkiöhautoja. Vauraasta ja elinvoimaisesta rautakauden yhteisöelämästä tuovat viestiä äärimmäisen rikkaat Luistarin ruumishaudat. Eura onkin ollut vuosikymmeniä yksi Suomen merkittävimmistä rautakauden tutkimuskohteista. Suomessa vain Euran ja Köyliön seudulla oli jo 500- ja 600-lukujen vaihteessa käytössä ruumishautaus. Tästä syystä myöhäisrautakauden elämästä ja arkipäivästä on saatu paljon tietoja juuri Euran kaivausten perusteella. Eurassa voit tutustua moniin esihistoriallisen ajan kohteisiin, kierros on hyvä aloittaa Esihistorian opastuskeskus Nauravasta lohikäärmeestä. Esihistorian opastuskeskus Naurava lohikäärme Euran kunnan ylläpitämä Naurava lohikäärme on Suomen ensimmäinen esihistorian opastuskeskus. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät kiehtovasti Euran esihistoriaa ja erityisesti viikinkiaikaa (800–1050 jKr.). Näyttelytiloissa on esillä alkuperäisiä esinelöytöjä sekä erilaisia kopioita. Näytteillä oleviin esinekopioihin ja tekstiileihin on lupa koskea. Näyttelyssä saa itse kutoa kangasta ja tutustua omin käsin myös muihin muinaistekniikoihin. Opastuskeskuksessa voi myös testata, riittäisivätkö voimat viikinkitaistelijan pestiin! Vierailu opastuskeskuksessa on elämys – kaiken ikäisille. Naurava lohikäärme sijaitsee Euran keskustassa vanhassa Jalmari Karhulan suunnittelemassa kivinavetassa. Samassa rakennuksessa Nauravan lohikäärmeen kanssa toimii Lounasravintola Idylli, jossa voi nauttia ateriat ja kahvit lounasaikaan tai muina aikoina tilauksesta. Lue lisää ja katso aukioloajat. Luistarin muinaispuisto – suuri aarre Yksi Euran ja koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista sijaitsee Kauttuan Luistarissa. Tämä rautakauden muinaispuisto on Suomen suurin tutkittu kalmisto: alueelta on löydetty yli 1300 hautaa, joista tunnetuin on ns. Euran emännän hauta. Löydön perusteella on rekonstruoitu Euran emännän puku. Kuva: Ulla Moilanen Myöhäinen rautakausi 600–1200 jKr. oli Luistarissa vaurasta aikaa. Komeat aseet, pukujen vieraat piirteet, kukkaroiden punnukset ja hopearahat kertovat Luistarin asukkaiden kauppayhteyksistä. Alueelta löytyy myös röykkiöhautoja noin vuodelta 500 eKr. Nykyisin Luistari on muinaispuisto, jota ahvenanmaanlampaat laiduntavat kesäisin. Alueella voi tutustua myös kalmistoalueeseen liittyviin FT Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderin kirjoittamiin Luistarin tarinoihin, jotka kertovat rautakauden yhteisöelämästä. Kesäaikaan sisätiloissa on näyttely ”Luistarin vuosituhannet”. Lue lisää Euran rikkaasta esihistoriasta. Alvar Aallon Terassitalo Kauttuan Ruukinpuistossa Arkkitehtuuri, sisustus ja taide kohtaavat Terassitalolla Eurassa, Kauttuan Ruukinpuistossa. Yksi talon huoneisto on sisustettu vanhoilla Artekin kalusteilla ja valaisimilla. Huoneiston sisustuksesta vastaa turkulainen Festart Design. Osa esineistä on myynnissä. Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat aika ajoin – uutta nähtävää ja koettavaa siis riittää! Terassitalon historia Ahlström Osakeyhtiö rakennutti Terassitalon Kauttuan paperitehtaan ylemmän toimihenkilöstön asuinhuoneistoksi, ja se oli ensimmäinen toteutunut Aallon suunnittelema rakennus Kauttualla. Aalto oli Suomen ensimmäisiä modernia tyylisuuntaa edustava arkkitehti, ja Terassitalon edustaa modernia funktionalismia varsin puhtaasti. Tyylisuunnan mukaan rakennuksen osat tulisi edistää käytännöllisyyttä, ja kaikki turha karsitaan pois. Terassitalon historiallinen tausta nojaa Välimeren piirin arkkitehtuuriin, jota Aalto ihaili ja josta hän sai innoituksensa rakennuksen muotoon ja julkisivuun. Keskeiseksi elementeiksi nousivat valon, ilman ja käytännöllisyyden korostaminen. Terassitalo on sijoitettu rinteeseen, ja kunkin kerroksen katto muodostaa ylemmän kerroksen laajan ulko-oleskelutilan, kattoterassin. Lisäksi jokaiseen asuntoon on kulku maan tasalta, ja luonnonvalo pääsee asuntoihin kolmesta ilmansuunnasta. Kuva: Tomi Glad Aallon viimeisessä Kauttuan aluesuunnitelmassa Terassitaloja oli kaikkiaan neljä, ja ne muodostivat yhden osan laajempaan Kauttuan asemakaavasuunnitelmaan. Vaikka Aalto suunnitteli Terassitalon tyyppitaloksi, niitä toteutettiin lopulta vain yksi sota-ajan ja sen aiheuttaman laadukkaan rakennusmateriaalin puutteen vuoksi. Rakennuksesta käytetään sekä nimeä Terassitalo että Porrastalo. Paikallisten puheessa Porrastalo on vakiintuneempi nimitys, mutta kuitenkin Aalto itse kutsui rakennusta Terassitaloksi. Tämän vuoksi virallinen nimitys rakennukselle on Terassitalo. Nykyään rakennuksen omistaa Ruukki-Invest Oy, johon kuuluu kuusi erikokoista vuokrahuoneistoa. Yhdessä asunnossa toimii Euran kunnan ylläpitämä näyttelytila ja muut viisi asuinhuoneistoa toimivat edelleen yksityiskoteina. Lue lisää näyttelytiloista ja aukioloista. Varaa matka Euraan Mitä mieltä olet OnniBusista? Annathan palautetta. Bongaa uusimmat tarjoukset & matkavinkit. Uusimmat
